Henrietta Englantilainen

Henrietta Anne
Orléansin herttuatar
Orléansin herttuatar Henrietta Anne Peter Lely 1669
Syntynyt	16. kesäkuuta 1644 Exeter, Englanti
Kuollut	30. kesäkuuta 1670 (ikä 26) Saint-Cloud'n palatsi, Ranska
Hautapaikka	Saint-Denis’n basilika
Puoliso	Filip I
Lapset	Maria Luisa (Espanjan kuningatar, 1662–1689) Philippe Charles Orléansin Anne Marie
Koko nimi	Madame, la duchesse d'Orléans
Suku	Stuart
Isä	Kaarle I
Äiti	Henrietta Maria
Uskonto	roomalaiskatolinen

Henrietta Anne Stuart (16. kesäkuuta 1644 Exeter, Englannin kuningaskunta – 30. kesäkuuta 1670, Saint-Cloud´n palatsi, Ranskan kuningaskunta) oli englantilainen prinsessa, josta tuli Orléansin herttuatar ja merkittävä henkilö lankonsa Ludvig XIV:n hovissa.

Suku

Henrietta Anne oli Englannin Kaarle I:n ja ranskalassyntyisen Henrietta Marian nuorin tytär. Hänen isänsä teloitettiin vuonna 1649, ja Henrietta kasvoi äitinsä seurassa maanpaossa Pariisissa. Hänen vanhin veljensä Kaarle II sai Englannin kruunun vuonna 1660. Hänen vanhempi veljensä oli Jaakko II ja vanhempi sisarensa Maria II avioitui Vilhelm III Oranialaisen kanssa.

Lapsuus ja nuoruus

Henrietta Anne kuvattuna Minervana, pitelee puolisonsa Filip I Orléansin herttuan muotokuvaa, Antoine Mathieu 1664

Henrietta pakeni Englannista lapsena äitinsä ja kotiopettajansa kanssa ja muutti serkkunsa Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n hoviin, jossa hänet tunnettiin nimellä Minette. Avioiduttuaan serkkunsa Filip I:n Orléansin herttuan kanssa hänestä tuli asemaltaan fille de France (Ranskan kuninkaan tytär).

Avioliitto ja lapset

Maaliskuussa 1661 Henrietta Anne avioitui Orléansin herttua Filip I:n, kuningas Ludvig XIV:n nuoremman veljen kanssa. Ensimmäisen vuoden ajan Filip oli vaimolleen omistautunut aviomies, mutta heidän suhteeseensa loivat jännitteitä liehittelijät kuten Guy Armand de Gramont, Guichen kreivi (1637–1673), jonka kanssa Henrietta Annella oli lyhyt suhde.

Henrietta Annelle ja Filipille syntyi kolme lasta; Henrietta Annella oli myös kolme keskenmenoa vuosina 1663, 1667 ja 1668 sekä kuolleena syntynyt tytär vuonna 1665.

• Marie Louise d’Orléans (27. maaliskuuta 1662 – 12. helmikuuta 1689), Espanjan ja Intian kuningatar avioiduttuaan Kaarle II:n kanssa, heillä ei ollut jälkeläisiä.
• Philippe Charles d’Orléans, Valois’n herttua (16. heinäkuuta 1664 – 18. joulukuuta 1666), kuoli 2-vuotiaana kouristuksiin kastetilaisuutensa jälkeen
• Orléansin herttuatar Anne Marie (27. elokuuta 1669 – 26. elokuuta 1728), avioitui 10. huhtikuuta 1684 Savoijin herttua, Sardinian kuningas Viktor Amadeus II:n kanssa ja hänestä tuli Sardinian kuningatar. Hän peri äitinsä kautta oikeuden Englannin kruunun perimysjärjestykseen, jonka hän siirsi Savoijin hallitsijasuvulle. Heidän jälkeläisissään on lukuisia Italian ja Espanjan ruhtinassukujen jäseniä, jotka myöhemmin tavoittelivat Englannin kruunua. Heidän lapsiaan olivat Ludvig XV:n äiti Burgundin herttuatar Marie Adelaïde (1685–1712), Espanjan kuningatar Maria Luisa ja Sardinian kuningas Kaarle Emanuel III.

Herttuatar

Henriettaa on ylistetty kulttuuria suosivana prinsessana, ja hänen kirjeenvaihtonsa Molièren, Racinen, La Fontainen, memoristi Roger de Rabutinin, Bussyn kreivin (1618–1693) ja muiden kanssa on merkittävä. Hän oli myös puutarhanhoidon ystävä ja loi vesipuutarhan Palais Royaliin. Henrietta keräsi myös suuren ja arvostetun taidekokoelman, joka sisälsi Van Dyckin ja Corregion maalauksia.

Erittäin älykkänä naisena Henrietta Anne oli avainasemassa neuvottelemassa kesäkuussa 1670 Ranskan kuninkaan edustajana salaisen Doverin sopimuksen veljensä Kaarle II:n kanssa. Sopimus liittyi Ranskan ja Englannin yhteistyöhön Hollannin tasavaltaa vastaan Kolmannen Englannin-Hollannin sodan edellä.

Kuolema

Henrietta Anne kuoli 26-vuotiaana 30. kesäkuuta 1670 Saint-Cloud'n linnassa todennäköisesti vatsakalvon tulehdukseen (peritoniitti) alle viikon päästä palattuaan Ranskaan. Jacques Bénigne Bossuet kirjoitti kuuluisan puheen hänen hautajaisiinsa.